Mitä kehossa tapahtuu paaston aikana?

Meillä ihmisillä on vahva halu syödä, mutta tutkimukset osoittavat yhä useammin, että muutaman aterian väliin jättäminen voi olla terveellistä. Itse asiassa monet nykypäivän sairauksista voidaan johtaa kyvyttömyyteemme löytää luonnollinen tasapaino syömämme määrän ja paastoamisen välillä. Mutta miksi tuon tasapainon löytäminen on niin vaikeaa?

Kehon luonnollinen prosessi

Kun syömme ruokaa, keho käyttää sitä energian tuottamiseen. Jos syömme enemmän kuin tarvitsemme sillä hetkellä, ylijäämä varastoituu kehon rasvaksi. Kun emme sitten syö vähään aikaan, kehon on pakko käyttää varastoitua rasvaa energiaksi. Ajattele kehoa ruokakomerona, josta sinun on joskus otettava tavaraa pitääksesi sen kierrossa, aivan kuten meidän on käytettävä varastoitunutta rasvaa energiaksi.

Jos laitamme asioita "ruokakomeroon" ottamatta sieltä mitään pois, syntyy pysähtyneisyys. Sama tapahtuu keholle, kun syömme liian usein paastoamatta. Se on kuin täyttäisimme lammen päästämättä vettä virtaamaan ulos – pysähtyneisyys johtaa ongelmiin. Samoin liian tiheä syöminen edistää monia nykyajan sairauksiamme, kuten sydän- ja verisuonitauteja, diabetesta ja korkeaa verenpainetta.

Miksi syömme niin usein?

Yksi yleinen teoria on, että olemme harjoittaneet kehomme luottamaan useisiin aterioihin. Monet viralliset ohjeet, kuten USDA:n ohjeet, ehdottavat, että syömme kolme ateriaa päivässä ja välipaloja aterioiden välillä pitääksemme verensokerin vakaana. Mutta se ei ole ainoa syy. Itse asiassa tiheä syömisemme johtuu siitä, että verensokeritasomme ovat muuttuneet epävakaiksi ruokailutottumustemme vuoksi, erityisesti nykyaikaisella ruokavaliolla, joka on täynnä prosessoituja ruokia ja sokeria.

Kehon neljä hormonia, jotka nostavat verensokeria

Mielenkiintoista on, että kehossa on neljä hormonia verensokerin nostamiseen, mutta vain yksi sen alentamiseen – insuliini. Tämä johtuu siitä, että historiallisesti meidän piti useammin nostaa verensokeria kuin alentaa sitä. Tässä lyhyt selitys näistä hormoneista:

1. Glukagoni – Tämä hormoni erittyy haimasta, kun verensokeritaso on matala. Se stimuloi maksaa muuttamaan glykogeeniä (varastoitua glukoosia) glukoosiksi, joka vapautuu vereen verensokeritason nostamiseksi.
2. Kortisoli – Kortisoli on stressihormoni, joka myös nostaa verensokeria, erityisesti stressin tai paaston aikana. Se auttaa kehoa tekemään glukoosia saataville stimuloimalla glukoneogeneesiä, joka on prosessi, jossa glukoosia muodostuu muista kuin hiilihydraattilähteistä, kuten proteiinista.
3. Adrenaliini – Tämä hormoni, joka tunnetaan myös "taistele tai pakene" -hormonina, vapautuu stressaavissa tilanteissa. Se mobilisoi nopeasti energiaa vapauttamalla glukoosia ja rasvahappoja kehon varastoista nostaakseen nopeasti verensokeria.
4. Ihmisen kasvuhormoni (HGH) – Kasvuhormoni lisää rasvan hajoamista ja auttaa ylläpitämään verensokeritasoja vähentämällä lihasten glukoosinottoa, mikä johtaa siihen, että enemmän glukoosia jää vereen muihin kehon toimintoihin.

Mitä tapahtuu paaston aikana?

Kahdeksan tunnin syömättömyyden jälkeen keho alkaa käyttää energiana glykogeenin (varastoitujen hiilihydraattien) ja rasvan sekoitusta. Glykogeeniä on pääasiassa maksassa ja lihaksissa, ja sitä riittää noin yhdeksi päiväksi. Kun paastoat pidempään, keho alkaa hitaasti siirtyä käyttämään glykogeenin sijaan rasvaa ensisijaisena energianlähteenä.

Mitä on autofagia? – Kehon "itsepuhdistus"

Noin 18 tunnin syömättömyyden jälkeen kehossa käynnistyy kiehtova prosessi, jota kutsutaan autofagiaksi, mikä tarkoittaa "itseään syömistä". Se voi kuulostaa dramaattiselta, mutta siinä keho alkaa hajottaa ja kierrättää vaurioituneita tai vanhoja soluja. Autofagian aikana soluaines, virukset, bakteerit ja vanhat verisolut hyödynnetään ja kierrätetään uusien resurssien luomiseksi. Se on tärkeä työkalu kehon puhdistamiseen, ja sen on osoitettu olevan ratkaisevan tärkeä tulehduksen vähentämisessä ja aivojen suojaamisessa vaurioilta, kuten aivotärähdysten jälkeen.

Autofagia on myös yksi harvoista prosesseista, jotka voivat auttaa puhdistamaan hermostoa ja parantamaan aivojen terveyttä. Jos et koskaan paastoa riittävän pitkään (vähintään 18 tuntia), et koskaan hyödy tästä luonnollisesta "itsepuhdistuksesta" täysimääräisesti.

Pidemmän paaston edut

24 tunnin syömättömyyden jälkeen keho alkaa tuottaa ketoneja, vaihtoehtoista polttoainetta aivoille. Ketonit ovat rasvan sivutuotteita ja voivat muodostaa jopa 75 % aivojen energiantarpeesta paaston aikana. Tässä vaiheessa myös tärkeät hormonit, kuten kasvuhormoni ja aivojen neurotroofinen tekijä (BDNF), lisääntyvät, mikä auttaa solujen uusiutumisessa ja aivojen terveydessä.

48 tunnin jälkeen keho saavuttaa vielä korkeammat autofagian ja ketonin tuotannon tasot. Insuliinitasot jatkavat laskuaan, mikä on erityisen hyvä niille, jotka kärsivät insuliiniresistenssistä. 72 tunnin kohdalla autofagia ja ketoosi saavuttavat terapeuttiset tasot, mikä voi auttaa kääntämään taudit, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydänsairaudet ja jopa tietyt syöpämuodot.

Mitä sairauksia paasto voi vähentää?

Paaston on osoitettu vähentävän useiden sairauksien riskiä, mukaan lukien:

1. Tyypin 2 diabetes – Paasto parantaa insuliiniherkkyyttä ja auttaa kehoa säätelemään verensokeria, mikä vähentää tyypin 2 diabeteksen kehittymisen riskiä.
2. Sydän- ja verisuonitaudit – Alentamalla verenpainetta, kolesterolitasoja ja tulehdusta paasto voi vähentää sydänkohtausten ja aivohalvausten riskiä.
3. Liikalihavuus – Säännöllinen paasto auttaa painonpudotuksessa edistämällä rasvanpolttoa ja vähentämällä kalorien saantia.
4. Korkea verenpaine – Paasto voi alentaa verenpainetta ja parantaa verisuonten terveyttä, mikä vähentää sydän- ja verisuonikomplikaatioiden riskiä.
5. Syöpä – Tutkimukset osoittavat, että paasto voi hidastaa syöpäsolujen kasvua ja vähentää tietyntyyppisten syöpien riskiä.
6. Neurodegeneratiiviset sairaudet – Paasto stimuloi ketonien tuotantoa, jotka suojaavat aivoja ja vähentävät Alzheimerin ja Parkinsonin kaltaisten sairauksien riskiä.
7. Metabolinen oireyhtymä – Paasto auttaa tasapainottamaan verensokeria, vähentämään ylipainoa ja parantamaan kolesteroliarvoja, mikä vähentää metabolisen oireyhtymän riskiä.
8. Tulehdukselliset sairaudet – Vähentämällä tulehdusta paasto voi lievittää oireita tiloissa, kuten nivelreumassa ja Crohnin taudissa.

Yhteenveto

Paastoaminen ei tarkoita vain syömättä olemista – se on tapa palauttaa kehon luonnollinen tasapaino ja edistää terveyttä. Ymmärtämällä verensokeria sääteleviä hormoneja ja hyödyntämällä prosesseja, kuten autofagiaa, voimme parantaa aineenvaihduntaterveyttämme ja vähentää monien sairauksien riskiä.